Viime kausi päättyi Liverpool-fanin kannalta katkerasti, mutta lupauksia antavasti. Kesällä tapahtui kuitenkin paljon muutoksia ja uuden kauden alla asetelmat ovat ehkä jopa enemmänkin auki kuin viime syksynä.
Kauden mestariehdokkaita mietittäessä, liigan joukkueista seitsemän nousee muiden yläpuolelle ja näistä viidellä voidaan katsoa olevan realistisia mestaruusmahdollisuuksia. Esittelen joukkueet siinä järjestyksessä kuin laitoin ne omaan kausivetooni.
Oma ehdokkaani mestariksi on Manchester City. Manuel Pellegrini on nyt toista vuotta joukkueen peräsimessä ja edellisen kauden onnistuminen antaa joukkueelle uskoa omaan systeemiin. Joukkue uusiutui vain vähän, joten ongelmia yhteispelissä tuskin tulee ja kun Sergio Aguero on oletettavasti paremmassa kunnossa kuin viime kaudella, niin joukkue on kaikilta osin vahvan oloinen. Pieniä kysymysmerkkejä tulee tietysti asennepuolella, kun esimerkiksi Yaya Toure vetäisi herneen hengityselimeensä joukkueen unohtaessa hänen syntymäpäivänsä. Tämä on hyvä esimerkki siitä luonteesta, joka huippujalkapalloilussa vallitsee ja jos Pellegrini ei pysty antamaan kaikille pelaajille riittävästi vastuuta ja huomiota, niin joukkueen henki voi rakoilla. Pellegrini on kuitenkin valmentajana sitä tyyppiä, joka pitänee tilanteen rauhallisena.
Liverpool menetti kesällä tehokkaimman kärkensä (meinasin sanoa syömähampaansa) Luis Suarezin ja on käyttänyt hänestä saatuja rahoja joukkueen materiaalin leventämiseen. Edellisellä kaudella joukkue ei ollut mukana eurocupeissa ja sai siltä osin aikaa pelaajien lepuuttamiseen ja peleihin valmistautumiseen. Tällä kaudella tätä mahdollisuutta ei ole, joten joukkuetta piti laajentaa ja nyt Brendan Rodgersin taktiikkataju ja valmistautumiskyky joutuu koetukselle ja näemme paremmin sen missä mennään. Vaikka Suarez vei mukanaan 31 maalia, niin Liverpoolin ongelma oli enemmänkin heikko puolustus ja tähän Rodgers on puuttunut värväämällä Southamptonista Dejan Lovrenin puolustuksen johtohahmoksi. Aivan kauden kynnyksellä joukkue vielä hankki pitkään havittelemansa vasemman laitapuolustajan Alberto Morenon Sevillasta, joten puolustuksen pitävyyteen on satsattu. Hyökkäyspäässä joukkueella on enemmänkin vaihtoehtoja ja en usko sen muodostuvan ongelmaksi, varsinkin kun Rodgers tykkää sekoitella taktiikoita ja luottaa aktiiviseen hyökkäyspeliin. Liverpoolilla onkin eniten aineksia 'saksamaiseen' joukkuepeliin materiaalin leveyden ja isojen tähtien puuttumisen myötä.
Arsenal teki mielestäni kauden parhaan hankinnan ostamalla Barcelonasta Alexis Sanchezin, joka oli myös Liverpoolin kiikarissa, mutta Alexis halusi ilmeisesti asua mieluummin Lontoossa kuin Liverpoolissa. Hyvin ymmärrettävää, mutta oman joukkueeni kannalta ikävää. Arsenal on nyt selvästi vahvempi kuin viime vuonna ja jos joukkue välttää loukkaantumiset, niin sillä on pitkästä aikaa täydet mahdollisuudet mestaruuteen. Loukkantumisten takia Wenger palkkasikin Saksan maajoukkueen fysioterapeutin Shad Forsythen pitämään huolta joukkueesta. Tämä voi olla ehkä yksi isoimpia kentän ulkopuolisia palkkauksia onnistuessaan. Jos joukkuetta katsoo muuten, niin ainoa selkeä heikkous löytyy mielestäni joukkueen keskuspuolustuksesta, joka ei ole sieltä vakuuttavimmasta päästä ja siitä puuttuu syvyyttä.
Louis van Gaal oli kesän MM-kisojen näkyvimpiä persoonia vahvalla esityksellä Hollannin peräsimessä. Nyt häneltä odotetaan samanlaisia otteita ManUn managerina, mutta eilinen avausottelu näytti heti ongelmat, jotka joukkueella ovat edessään. Joukkue hallitsi ottelua Swanseata vastaan, mutta van Persien poissaollessa viimeistely on täysin Rooneyn hartioilla ja puolustus on selvästi kysymysmerkki vielä kauden alussa. Van Gaal peluutti kolmea topparia, mutta nimilista Jones, Smalling ja Blackett ei suuremmin ketään pelota ja kun penkillä oli vielä vaihdossa Reece James, niin joukkue kaipaa selkeää ykköspuolustajaa, joka toimisi johtajana joukkueelle samalla tavalla kuin Ron Vlaar toimi Hollannin joukkueessa MM-kisoissa. Van Gaal pystyy varmasti kääntämään joukkueen kurssin, mutta joukkueen materiaalin kapeus puolustus- ja hyökkäyspäässä pitänee ManUn poissa terävimmästä mestaruuskamppailusta. Joukkueella on kuitenkin etua siitä, että se ei ole mukana eurocupeissa ja saa näin lepoaikaa ja ennen kaikkea tärkeää harjoitteluaikaa, jotta van Gaalin systeemit saadaan sisään joukkueeseen. Tämä vaikuttaa varmasti joukkueen suoritukseen positiivisesti.
Chelsea on ehkä suurin suosikki paperilla tälle kaudelle mestariksi ja täsmähankinnat, jotka joukkue teki, vaikuttaisivat vain vahvistavan joukkuetta. Diego Costa on kärkipelaaja, jonka pitäisi sopia Mourinhon systeemiin täydellisesti, Cesc Fabregas on monipuolinen ja kokenut keskikenttäpelaaja, joka varmasti auttaa joukkuetta ja Filipe Luis on vasempana puolustajana yksi hyvä pala joukkueen kokoonpanoon. Syy, miksi pudotin Chelsean omassa ennustuksessani vasta viidenneksi, on nimenomaan Mourinhon systeemi. Viime kaudella Eden Hazard valitti julkisesti, että 'Chelseatä ei ole rakennettu jalkapallon pelaamista varten (Chelsea is not built to play football)'. Mourinho luottaa systeemiin, jossa kaikkein tärkein asia on tulos ja ainoastaan tulos. Viime kaudella joukkue myi kesken kauden Juan Matan ManUun, koska tämä ei sopeutunut Mourinhon systeemiin. Nyt Hazard vaikuttaa tyytymättömältä ja Cesc ei mielestäni ole sellainen pelaaja, joka tyytyy vain pelien voittamiseen. Vielä kun huomioidaan, että joukkueesta lähti henkisesti tärkein pelaaja Frank Lampard, joka on vielä alkukauden lainalla Manchester Cityssä, niin romahduksen vaara on olemassa. Chealsealla on paljon nuoria nimipelaajia penkillä, jotka eivät varmasti ole tyytyväisiä odottaessaan vuositolkulla näyttöpaikkaa, jota ei tule niin kauan kuin joukkue tuottaa tulosta. Todennäköisesti mitään ei tapahdu ja Chelsea on yksi vahvimpia mestarisuosikkeja, mutta mielestäni Mourinhon pesti Real Madridissa näytti jo merkkejä siitä, että hän ei osaa muuttaa riittävästi systeemiään pitääkseen tähtipelaajat tyytyväisenä ja tämä voi muodostua sitten joukkueen kompastuskiveksi. Muistakaa, että kuulitte sen ensimmäisenä täältä... :)
Everton nousee mielestäni niukasti Tottenhamin edelle jatkuvuuden takia. Roberto Martinez on saanut nyt vuoden luoda haluamaansa systeemiä Evertonissa ja sai siirtomarkkinoilta takaisin Romelo Lukakun, joten joukkue jatkaa siitä mihin viime keväällä jäi. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että joukkueen materiaali on liian kapea pystyäkseen tosissaan haastamaan muut kärkijoukkueet mestaruuskilpailussa, mutta kuten Atletico Madrid Espanjassa viime kaudella osoitti, kaikki on mahdollista, kun pelimerkit sattuvat kohdalleen.
Tottenhamin tilanne on se, että joukkueella on kolmas manageri vuoden sisällä ja vaikka Mauricio Pochettino tekikin Southamptonissa hyvää tulosta viime kauden ensimmäisellä puoliskolla, hän joutuu rakentamaan joukkuetta uudelleen ja tämä prosessi vie aikansa ja samalla syö joukkueen tulosta. Pochettino ei ole saanut siirtomarkkinoilta aivan niitä pelaajia kuin olisi halunnut ja joukkueessa on paljon edellisten managereiden hankkimia pelaajia, joten vie aikansa ennen kuin joukkueen perusrunko löytyy. Materiaali on kuitenkin hyvää, joten joukkue voi yllättääkin, mutta johtotasolta lähtöisin oleva höntyileminen (16 manageria vuoden 1996 jälkeen) luo painetta ja siksi Tottenham ei nouse kärkikuusikkoon.
Putoajien joukkoon ilmestyi vain päivä ennen kauden alkua yllätysnimi eli Crystal Palace, kun joukkueen manageri Tony Pulis erosi torstai-iltana vain vajaat kaksi päivää ennen kauden alkua. Pulisin tulon jälkeen viime marraskuussa, Crystal Palace keräsi loppukauden aikana kahdeksanneksi eniten pisteitä Valioliigassa, joten ennen kautta tilanne näytti hyvältä. Nyt joukkue on yhtäkkiä täysin yllättävässä tilanteessa ja tämä vaatii varmasti veronsa.
Loppuun vielä oma kausiveikkaukseni kokonaisuudessaan ja vertailun vuoksi Jauhiksen rivi.
Armo: Valioliiga 1. Man C, 2. Liverpool, 3. Arsenal, 4. Man U, 5. Chelsea, 6. Everton, 18. WBA, 19. Crystal P ja 20. Burnley, Championship 1. Reading, 2. Derby, 3. Cardiff, 4. Wolves, 5. Wigan ja 6. Blackburn.
Jauhis: Valioliiga 1. Chelsea, 2. Man C, 3. Man U, 4. Arsenal, 5. Liverpool, 6. Tottenham, 18. Crystal P, 19. QPR ja 20. Burnley, Championship 1. Derby, 2. Wigan, 3. Watford, 4. Cardiff, 5. Middlesbrough ja 6. Reading.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti