Viikon 50 vakiovihjeet

Syksyn viimeisen rivin aika. Viime kerralla Valioliiga osui hyvin kohdalleen, mutta Championship meni sitten ihan puihin. Tällä kertaa ei siis voi mennä kuin paremmin. Lauantain loukkaantumistilanteet vaikuttanevat taas omiin merkkeihin, mutta tällaisissa ennakkotunnelmissa mennään.

Leicester - Manchester C. Ilman Agueroakin Cityn pitäisi voittaa tämä peli. Iso voitto AS Romasta eilen Mestarien liigan lohkovaiheessa voi vähän vielä viipyä pään sisällä, joten tähän ristivarmistus, jos löytyy paremmat varmat.

Burnley - Southampton. Southampton on kolmen pelin tappioputkessa, mutta vastassa ovat olleet molemmat Manchesterin joukkueet ja vieraissa Arsenal, joten suurta huolta ei vielä ilmassa. Burnley on ollut kotonaan ihan pirteä, mutta materiaali ei riitä tässä pelissä tasapeliä parempaan. X2.

Crystal Palace - Stoke. Vierasjoukkue kaivoi ison voiton viime viikolla kotonaan Arsenalista Peter Crouchin avulla, joten jos Palace saa Crouchin kuriin, niin kotijoukkueella on etu. Palacen ongelma kotona tuntuu olevan heikko asenne nimettömämpiä joukkueita vastaan, mutta luotetaan tässä parissa Stoken huonoon saldoon pääkaupunkiseudulta ja pelataan 1X.

Chelsea - Hull. 1.

Sunderland - West Ham. Sunderland on pelannut viime aikoina hyvin ja ainoa tappio viimeiseen kuuteen peliin on tullut Manchester Cityä vastaan. Samassa ajassa vastustajina ovat olleet myös Chelsea, Liverpool ja Everton, joten joukkueen peli näyttäisi olevan ihan hyvässä kuosissa. Vastaan asettuu yksi tämän hetken kovakuntoisimmista joukkueista, joten tämä lienee kierroksen hankalin kohde. Historiasaldo ei kallistu selkeästi kummankaan puolelle ja Sunderland on pelannut kotona peräti viisi tasapeliä kahdeksasta ottelusta, joten risti on varmasti oltava kupongilla. Sitä voi mahdollisesti jopa harkita varmaksi, mutta katsotaan lauantaina ensin viime hetken uutiset.

West Bromwich - Aston Villa. WBA onnistui katkaisemaan tappioputkensa viime viikonloppuna Hullin vieraana. Tosin putken aiheuttaneet joukkueet ovat kaikki top 7-joukkueita tällä hetkellä liigassa, joten siinä suhteessa aivan toivoton tilanne ei ole. Vierasjoukkue on sen sijaan onnistunut pelaamaan jo viisi ottelua ilman tappiota, kun vastassa on pääosin ollut WBA:n tasoisia joukkueita. Kumpikaan joukkue ei tee paljoa maaleja ja kummankin puolustuspeli tuntuu olevan ihan hyvässä kunnossa, joten tähänkin tasapeli aloitusmerkiksi. Historiasaldo on kuntopuntarin lisäksi aavistuksen kallellaan Aston Villan suuntaan, joten mahdollisesti 2 toiseksi merkiksi.

Arsenal - Newcastle. Arsenal on samassa tilanteessa kuin Chelsea eli tappio takana ärsytettynä kotikentällä. Viikon Mestarien liigan ottelumatka Turkkiin sujui hyvin, joten taas hetken aikaa kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Newcastle on syystä taikka toisesta huono vierailija Lontoon seudulle, joten sen puolesta ollaan vahvasti menossa ykkösen suuntaan. Tämä on kuitenkin selkeästi kohde, joka voi tuottaa yllätyksiä, joten vaihtomerkki on syytä laittaa, lauantaina pitää vain arpoa uskaltaisiko jättää sen ristin pois ja laittaa kakkosen tilalle.

Championshipissä on tällä kertaa tarjolla niitä hiukan hankalamman oloisia pelejä, joten jos se auttaisi oikeissa valinnoissa. Leeds on ollut hyvä kotonaan enkä usko Fulhamin yltävän uudempaa kertaa vierasyllätykseen lyhyessä ajassa. Ipswich lienee pieni suosikki omassa pelissään, varsinkin kun neljä edellistä kohtaamista parin vuoden sisään ovat päättyneet kolmesti Ipswichin voittoon ja kerran tasapeliin. Muissa peleissä kotijoukkue lienee pikkuisen niskan päällä. Ainoa iso ristiriita kuntopuntarin ja historiasaldon välillä on viimeisessä kohteessa, jossa kotijoukkueena oleva Sheffield Wednesday ei ole onnistunut voittamaan Wolverhamptonia kotonaan viimeiseen kahdeksaan kohtaamiseen. Wolves tosin konttaa tällä hetkellä sen verran syvällä, että nyt on selkeästi sen aika, mutta historiasaldo puhuu siis tuossa kohteessa vahvasti kakkosen suuntaan.

Siinäpä sitä. Ensi vuoden alusta sitten taas uudet yritykset.

Vakioviikko 48

Pari kertaa on mennyt taas vierestä, kuten toissaviikolla, kun viisi peliä meni maalilla ohi. Kaikkea ei voi tietää, mutta kun tietäisi edes kerran oikean vakiorivin, niin siihenkin voisi olla jo tyytyväinen. Ja peleihin.

Burnley - Aston Villa. Kotijoukkue on saanut pelinsä kuntoon viime kierroksilla, mutta materiaali on kuitenkin melko kevyt Valioliigan taistoihin. Tällä kertaa vastassa on kuitenkin melkein samaa sarjaa oleva Villa, joka tarpoo pitkässä voitottomassa putkessa. Tästäkään pelistä tuskin on sen avaajaksi, joten todennäköisesti kohteeseen 1x.

Manchester U - Hull. Tämä peli lienee yksi kierroksen varmoista jo pelkästään joukkueiden nykykunnon perusteella. Historiasaldo on vahvasti kotijoukkueen puolella (kuusi voittoa kuudesta pelistä) ja kun vierasjoukkueen valmentaja Steve Bruce on historialtaan ManUn Mies, niin tähän kohteeseen varma ykkönen.

West Ham - Newcastle. West Ham on alkanut osoittamaan viime peleissä hieman hyytymisen merkkejä samalla kun vierasjoukkue porskuttaa vahvassa nousuputkessa. Historiasaldo on lievästi Newcastlen suuntaan kallellaan ja vielä kun kotijoukkueen parhaat maalintekijät ovat epävarmoja tähän peliin, niin pelataan x2.

Swansea - Crystal Palace. Palace otti hyvän kotivoiton Liverpoolista ennen maajoukkuetaukoa, kun taas Swansea kärsi niukan vierastappion Manchester Citylle. Swansea on ollut kuitenkin sen verran vahva kotonaan, että Palacen piristyminen saattaa jäädä yhteen peliin. Mahdollinen varma ykkönen.

QPR - Leicester. Peräpään tärkeitä taisteluita kevään putoamiskamppailua ajatellen. Kummankin joukkueen saldo on murheellisen näköinen, mutta kun katselee ketä vastaan viimeaikaiset tulokset ovat tulleet, niin QPR näyttää selvästi paremmalta näistä kahdesta. Historiasaldo ei ole tätä vastaan, joten 1x ellei oteta isoa riskiä ja laiteta tähän varmaa ykköstä.

Liverpool - Stoke. Liverpoolin kauden alku on heikoin 22 vuoteen, joten ihan nappiin eivät kesän hankinnat ole onnistuneet. Positiivisia merkkejä ehkä voidaan nähdä siinä, että kärjessä Rickie Lambert on nyt osunut kahdessa peräkkäisessä pelissä, joten jos tämä jatkuu, niin se varmasti helpottaa kurssin kääntämistä. Nyky-Stoke on vähän hajuton ja mauton joukkue, joka ei tällä hetkellä pelaa kovin hyvin ja kun Liverpool ei ole hävinnyt Stokelle joukkueiden seitsemässä edellisessä kohtaamisessa Anfieldillä, niin luotetaan siihen ja pelataan 1x.

Sunderland - Chelsea. Chelsean alkukausi lienee parempi kuin itse Special One osasi odottaa. Mitään merkkejä hyytymisestä ei ole ja kun vastassa on heikohkosti pelaava joukkue niin odotukset ovat selkeät. Sunderlandiä valmentaa entinen Chelsean pelaaja Gus Poyet, joka varmasti haluaa näyttää vierailijoille oman hyvyytensä ja kun Sunderland on kahdessa edellisessä kohtaamisessa onnistunut Chelseaa vastaan (yksi voitto, yksi tasapeli), niin tähän voi pelata tukimerkin. Sunderlandillä on tällä kaudella kotipeleistä (6) jo neljä tasapeliä ja nytkin kaksi tasuria alla, niin laitetaan tähän x2.

Championship on tällä kertaa melko poikkeava siinä mielessä, että sieltä valitut pelit kupongille vaikuttavat etukäteen melko selviltä. Bournemouth on selkeä suosikki kotonaan, samoin Brentford tällä hetkellä konttaavaa Wolvesia vastaan. Brighton sai kuukaudeksi lainaan Aston Villasta Darren Bentin, joten Fulham, joka päästää vaatimattomat kolme maalia (26/9) per peli vieraissa, tuskin pystyy pitämään Brightonia nollilla. Tosin Brighton tuntuu taikovan tasurin melkein mistä vaan. Kierroksen varmin näyttäisi olevan kohteen 13 Derby, joka on voittanut yhdeksän edellisestä kymmenestä kohtaamisesta Leedsin kanssa, joten tällä kertaa ei rivin tekemisessä ongelmaa tule varmojen kanssa.

Vakiokierros 46

Kierroksen 44 vuoro vaihtuikin kierroksen 43 vuoroksi Jauhiksen kisakiireiden vuoksi ja kommentit jäivät silloin tekemättä. Oppi kierroksilta 42 ja 43 oli kuitenkin se, että tasaisessa pelissä toinen kupongille laitettava merkki on parempi olla risti ellei ko. peli ole esimerkiksi Real Madrid-Barcelona-tyylinen ottelu, jossa edellinen tasapeli on nähty joskus ammoisina aikoina. Molemmilla noilla kierroksilla 'mokasin' yhden pelin, kun kuvittelin, että kaksi suhteellisen paljon maaleja tekevää joukkuetta tekee niitä myös keskinäisessä pelissä. Oppia ikä kaikki.

Tällä viikolla EM-karsintojen kunniaksi kupongille tulee taas alasarjojen pelejä. Ykkösliigan pelit ovat pääosin hyvin tasaisia eikä niistä oikein mitään selkeää tahdo, Prestonia lukuunottamatta, oikein löytyä. Mielenkiintoinen ottelupari on Gillingham-Leyton Orient, jossa vastakkain ovat hyvähkö kotijoukkue ja yllättävästi vain vieraissa hyvin pelaava joukkue. Mielenkiinto löytyy nimenomaan joukkueiden kolmesta edellisestä kohtaamisesta viimen puolentoista vuoden ajalta. Leyton on voittanut kaikki kolme ottelua ja maalisuhde kyseisissä otteluissa on Leytonille peräti 10-3. Eli tähän kohteeseen x2 ellei vierasjoukkueesta puolet ole sairastunut vatsatautiin.

Kierroksen varmat pääosin näyttäisivät tulevan Kakkosliigan puolelta kohteista 10-12, joissa kotijoukkue on selvästi paremmin pärjäävä kuin vierasjoukkue. Historiasaldo kuitenkin nostaa rumaa päätään yhdessä otteluparissa, nimittäin Shrewsbury-Mansfield ovat ottaneet mittaa toisistaan kahdeksan kertaa tällä vuosituhannella ilman, että Shrewsbury on kertaakaan onnistunut Mansfieldiä voittamaan. Edellisestä ottelusta on tosin jo kuusi vuotta aikaa, mutta siitä huolimatta tekisi mieli laittaa tähän ristivarmistus. Shrewsbury on tosin selvästi Kakkosliigan paras kotijoukkue, joten todennäköisesti varmalla ykkösellä mennään.

Eli ennakkoon kohteisiin 9-12 varmat ykköset ja muihin risteille varmistusta fiiliksen mukaan.

Vakioviikon 42 ennakot

Jalkapallossa pallon hallinta ja laukaukset maalia kohden antavat osviittaa mahdollisesta lopputuloksesta, mutta maalien vähäisestä määrästä johtuen yllätyksiä tulee suhteellisen paljon. Kaksi viikkoa sitten Englannissa ihmeteltiin, kun kotijoukkueet veivät pelejä, mutta lopputuloksena oli kuitenkin vain nihkeä tasuri. Armon europoweri toimi taas vedonlyönnissä, kun kuusi kotivarmaa päätyivät kaikki tasapeleiksi. Jatkossa keskitytään riveihin vain neljällä varmalla, niin saadaan ainakin osa noista 'yllätyksistä' kiinni.

Crystal Palace-Chelsea. Chelsea on aloittanut kauden paremmin kuin kukaan varmaankaan uskalsi odottaa. Kolme maalia per peli on vauhti, joka rikkoisi kaikki Valioliigan ennätykset jo hyvissä ajoin keväällä, joten tahti hiljentynee jossain vaiheessa. Crystal Palace on aloittanut kauden kohtuullisen hyvin valmentajasekoilusta huolimatta, mutta tässä pelissä Chelsea lienee selkeä ennakkosuosikki. Tasapeliä voinee harkita lisämerkiksi, jos varmat löytyvät muista kohteista.

Burnley-West Ham. Burnley sai viimeinkin maalihanat auki Leicesteriä vastaan ja nyt vastassa on toinen tutuhko joukkue viime vuosilta. Molemmat joukkueet pelaavat melko vahvasti puolustuksen kautta ja todennäköisesti tästä tulee vähämaalinen peli. Aloitusmerkiksi risti ja sitten arpomaan kumpaan suntaan se kääntyy. Historiasaldo parissa on lievästi West Hamin suuntaan kallellaan.

Southampton-Sunderland. Urheilusanomat tarjoaa tähän kohteeseen kaikkia merkkejä, kun omasta mielestäni tämä näyttää melko selvältä kotivoitolta. Seitsemän pelin jälkeen Southampton on luonut omissa peleissään 26 maalipaikkaa enemmän kuin antanut vastustajilleen, kun taas Sunderlandilla sama luku on -14 (taulukko täällä). Koemanilla on ollut extraviikko aikaa ajaa systeemiään sisään joukkueeseen ja kun vastassa on vielä heikko vierailija niin tässä on yksi viikon varmoistani. Kotivoitto.

Everton-Aston Villa. Viime kauden asetelmilla tämä peli olisi ollut selkeä kotivoitto, mutta Everton hakee peliään yllättävän pitkään siihen nähden, että joukkue ei suuremmin muuttunut kesän aikana. Aston Villa avasi kauden hyvin, mutta kolme selkeää tappiota kärkijoukkueita vastaan osoitti joukkueen tason. Kotivoitto lienee syytä varmistaa ristillä, mutta pieniä aineksia varmaksi ykköseksi tässä on, kun huomioi joukkueiden maalipaikkatilastot (Everton -8, Aston Villa -51).

Arsenal-Hull. Selkeä kotisuosikki vastaan keskitason joukkue. Todennäköisesti kuitenkin vaikea peli Arsenalille. Mesut Özilin loukkaantuminen tuntuu paperilla isolta asialta, mutta voi olla Arsenalin kannalta ehkä peliä selkeyttäväkin, kun kentällä on vähemmän kymppipaikalle haluavia pelaajia. Pieni vaara tasapelistä on olemassa, joten jos varmoja löytyy muualta, niin tämä on hyvä kohde hakea yllätystä. Toisaalta, jos luottaa maalipaikkojen suhteeseen, niin tämän pitäisi olla melko varma ykkönen (Arsenal 30, Hull -36).

Newcastle-Leicester. Newcastle on aloittanut kauden surkeasti ja pelaajien mielissä varmasti painaa tämän ottelun tärkeys. Kotihäviö nousijajoukkueelle ja kausi voi kääntyä ikäväksikin tarpomiseksi. Historiasaldo näyttäisi tämän pelin olevan kuitenkin vahvasti kotijoukkueelle kallellaan, vaikkakin otteluja ei kauheasti viime vuosilta ole. Lisäksi maalipaikkojen suhde on yllättävän vahvastikin kotijoukkueen puolella (Newcastle 13, Leicester -47), joten selkeitä kotivoiton elementtejä on olemassa.

Championshipin puolella onkin sitten melko lailla tasaisempaa. Historiasaldoista löytyy jonkin verran ehdokkaita, kun Reading-Derby-parissa ollaan vahvasti kallellaan kotijoukkueen puoleen vaikkakin kaksi viimeistä peliä Readingin kotona ovatkin päättyneet tasapeliin.  Sen sijaan Fulham-Norwich-pari onkin sitten melko selvää jälkeä. 14 edellistä kohtaamista ovat päättyneet 10 kertaa Fulhamin voittoon ja 4 kertaa on pelattu tasan. Ja kun Norwich on aloittanut loistavan alun jälkeen pienen konttaamisen, niin tässä lienee suhteellisen hyvä kotivoitto, joka on selkeästi sarjataulukon vastainen.

Muista peleistä mahdollisten varmojen etsiminen menee huomisten loukkaantumistilanteiden tarkistusten mukaisesti. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että Fulhamin lisäksi muita varmoja ei Championshipin puolelta tule, jotta sinne saadaan kaksi merkkiä kaikkiin peleihin. Southampton lienee selvä varma ja Evertonin ja Newcastlen ykkösillä saisi sekä Arsenalille että Chelsealle ristivarmistukset, jotka toteutuessaan nostaisivat rivin arvoa kummasti.

Vakioviikon 40 ennakot

Jauhis avasi viime viikolla kimpan voittotilin ja nyt on hirveät paineet pistää paremmaksi. Tai no ainakin kiva olisi voittaakin jotain. Tässä mietteet ennen lauantain loukkaantumistarkastusta.

Liverpool-West Bromwich. Perinteisessä vakiossa kohde yksi oli aina Arsenalin peli, kun pelit olivat aakkosjärjestyksessä ja siitä juontaa vanha vakiovihje kohteeseen 1 varma ykkönen. Liverpool-fanina joudun kuitenkin olemaan asiasta eri mieltä. Pool hävisi keskiviikkona vierasmatsin Sveitsissä ja joutuu nyt lyhyen valmistautumisen jälkeen isännöimään WBA:ta, joka on voittanut kolme neljästä viimeisestä keskinäisestä kohtaamisesta ja on muutenkin hyvässä vireessä. Poolin etu lienee se, että Daniel Sturridge palaa loukkaantumisten jälkeen kokoonpanoon ja tuo kärkeen uutta tehoa. Kupongille siis kaivetaan kaksi merkkiä, mutta vielä on hämärän peitossa mitkä kaksi.

Swansea-Newcastle. Hyvin kautensa aloittanut Swansea saa vieraakseen huonosti aloittaneen Newcastlen. Vielä kun huomioi, että Swansea on voittanut kahden viime kauden aikana molemmat keskinäiset ottelut, niin vahvasti ykköseltä haisee.

Sunderland-Stoke. Sunderlandilla kuudesta sarjapelistä viisi tasapeliä ja Stokella kolmesta vieraspelistä kaksi tasapeliä. Joukkueet kohtasivat reilu viikko sitten samalla kentällä liigacupin pelissä ja silloin Stoke oli 2-1 lukemin parempi, mutta tasainen peli tulossa. Arvotaan ristille kaveri sitten lauantaina loukkaantumisten perusteella.

Hull-Crystal Palace. Crystal Palace on yllättäen jatkanut viime kauden hyvää lopetustaan vaikka Tony Pulis erosikin managerin pestistään kaksi päivää ennen kauden alkua. Hullilla on sen sijaan ollut vaikeuksia. Tähän kun yhdistetään se, että viimeisestä 14 keskinäisestä pelistä Hull on voittanut vain yhden, niin vahvasti vieraisiin näyttäisi peli kaatuvan. X2 siis todennäköinen tähän peliin.

Leicester-Burnley. Leicesterin ongelma on ollut maalinteko, joka tuntuu toimivan vain ryppäissä. Burnley taas pelaa niin aktiivista puolustamista, että joukkue unohtaa välistä hyökätä kokonaan, mikä selittänee sen, että joukkue on tehnyt kokonaisen yhden maalin kuudessa sarjapelissä. Tästä pelistä on tuskin tulossa mitään uutta, joten jos lauantaina ei selviä, että puolet Leicesterin joukkueesta on salaperäisesti sairastuvalla, niin kohteeseen 1X.

Aston Villa-Manchester City. Aston Villa avasi kauden erinomaisesti ja sai vielä Liverpoolilta saalistettua kolme pistettä ainoalla laukauksellaan maalia kohti, mutta sen jälkeen sekä Arsenal että Chelsea ovat antaneet pataan 3-0. City on ailahdellut hieman tuloksissaan, mutta maalinteko tuntuisi toimivan, joten vaikka Villa onnistuisikin harvoista paikoistaan maalin tekemään, niin selkeästi vieraille kallellaan oleva peli. Todennäköisesti tähän kohteeseen kuitenkin riittää vaihtomerkki, jolloin tasapeli nousee toiseksi kupongille.

Championshipin pelit ovat harvinaisen selvästi kotijoukkueille kallellaan olevia pelejä. Ainoa hankala veikattava on kohteen 12 Brentford-Reading, joka ennakkoasetelmien perusteella voi päättyä melkein miten tahansa. Ennakkoon vahvimmat ykköset tuntuisivat olevan Derbyn ja Blackburnin kotivoitot ja Norwich ja Wolverhampton tuntuvat myös pelaamisen arvoisilta.

Johtuen suhteellisen suuresta määrästä varmoja, niin saatan pelata seitsemän varman systeemiä, jossa loput kuusi ovat läpipelattuja eli niistä ei tarvitse sen suuremmin välittää, mutta sen näkee sitten lauantain loukkaantumistarkastelujen jälkeen.

Vakioviikon 38 analyysit

Pelit menivät suurin piirtein siten kuin ajattelin, tosin Liverpoolin peli on vielä kesken. Ongelmaksi muodostui tällä kertaa Championshipin ns. varmat pelit, joista kolme meni pieleen, kun kotijoukkueet eivät hallinnasta huolimatta saaneet voittomaalia aikaiseksi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ajatukset peleistä pääasiallisesti kohdillaan, joten josko seuraavalla kerralla kävisi parempi tuuri.

Viikon 38 vakiorivi

Tällä viikolla on taas minun vuoroni tehdä meidän kimpparivi ja tässä sitten rivi pohdintoineen.

Aston Villa-Arsenal. Aston Villa on aloittanut kautensa erinomaisesti, kun taas Arsenalin peli hiukan takkuaa ja viikolla tuli vielä tappio Mestareiden liigassa, joten pieni yllätyksen mahdollisuus on olemassa. Tämä kuitenkin katoaa, kun katsoo joukkueiden historiaa nimenomaan Aston Villan kotipelissä. 11 peliä, 5 tasuria ja 6 Arsenalin voittoa. Syystä taikka toisesta Villa ei osaa pelata kotonaan Arsua vastaan ja siksi x2.

Swansea-Southampton. Vastakkain ovat joukkueet, joilla on molemmilla uusi valmentaja ja Southamptonilla vieläpä melko uusi joukkuekin kesän siirtojen jäljiltä, mutta molemmat ovat avanneet kautensa hyvin. Pelifilosofia kummallakin joukkueella on aktiivinen, vastustajan prässäämiseen perustuva ja siksi tässä pelissä tuskin jäädään ilman maaleja. Selkeää suosikkia ei ole, joten pelataan 12 ja luotetaan ettei tule isomaalista tasuria.

Newcastle-Hull. Jokavuotinen kriisijoukkue Newcastle aloittaa taas kauden sekaisissa merkeissä. Fanit ovat uhkailleet järjestää lauantaina stadionilla mielenilmauksia ottelun aikana ja tämä luultavasti näkyy kotijoukkueen pelissä. Lisäksi, kun vielä huomioi, että tämä ottelupari on siinä mielessä omituinen, että kumpikaan joukkue ei ole voittanut kotonaan ja Newcastle on vielä hävinnyt kolme edellistä keskinäistä kohtaamista, niin pelataan x2.

Burnley-Sunderland. Burnley tuoreena nousijana sai alkuun kunnollisen tervetulotoivotuksen Valioliigaan kohtaamalla Chelsean, Swansean ja Manchester Unitedin kolmessa ensimmäisessä pelissään. Joukkue pelasi hyvin ja onnistui hyödyntämään ManUn alkukauden kohmelon ja tunnelma joukkueessa lienee tällä hetkellä hyvä. Sunderland lopetti viime kauden hyvin, mutta ei ole pystynyt siirtämään sitä tälle kaudelle ja on varsinkin vieraspeleissä ollut heikko. 1x.

West Ham-Liverpool. Liverpool lähti kauteen suurin odotuksin, mutta jossain määrin kysymysmerkkinä melko suurten muutosten jälkeen. Nämä muutokset ovatkin näkyneet pelissä ja menee varmasti jonkin aikaa vielä ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä kesän siirtojen onnistumisesta. West Ham on ollut Liverpoolille viime vuosina mieluisa vierailupaikka ja kun isännillä on kohtuullisen paljon loukkaantumisia ja kauden kotisaldo on ollut surkea niin pelataan x2.

Championshipin peleissä viikolla tapahtui muutamia kohtuullisen yllätyksellisiä tuloksia. Lisäksi kaksi manageria sai potkut, joten nämä kannattaa ottaa huomioon riviä tehtäessä. Fulham jäi Nottinghamin jyrän alle 5-3, kun vastustajan kaikki maalia kohti tulleet laukaukset menivät sisään. Tämä ei enää kelvannut omistajalle ja Magath sai kenkää. Toinen potkut saanut valmentaja oli Ole-Gunnar, josta ei ainakaan vielä tullut oppi-isänsä Sir Alexin veroista valmentajaa. Cardiffilta odotetaan kamppailua noususta, mutta heikko kauden alku kostautui nopeasti.

Leeds otti arvokkaan vierasvoiton hyvin pelanneen maalivahtinsa ansiosta (Marco Silvestri, 6 torjuntaa) ja saa siitä varmasti hyvän lisäpotkun kotipeliin. Viikon varmoja ovat kuitenkin Brighton, Derby, Wolverhampton ja Norwich, sillä kaikissa näissä peleissä vierasjoukkue on aloittanut kautensa huonosti tai vielä huonommin ja Brightonia lukuunottamatta kotijoukkueet ovat erittäin vahvoja. Blackpool on lähes varma putoaja tällä kaudella ja tuskin tuottaa Brightonille suuria ongelmia.

Kierroksen kinkkisin peli on Sheffield Wednesday-Reading, jossa molemmat joukkueet ovat sarjan keskikastin paremmalla puolella, mutta pelaavat melko ailahtelevasti, joten laitoin tähän kohteeseen 12 ja toivon, että tulee paljon maaleja. Lopuissa kohteissa otteluparissa on selkeä suosikki, jota varmisteltiin sitten ristillä eli Fulham-Blackburn x2, Millwall-Nottingham x2 ja Leeds-Huddersfield 1x. Nottingham lienee näistä se riskialttein, sillä Millwall oli viikon pelissään Readingiä vastaan selkeästi hallitseva, mutta Readingin maalivahdin Adam Federicin seitsemän torjuntaa riittivät tällä kertaa.

Vakioveikkauksen sietämätön keveys

Englannin liigan aktiiviseen seuraamiseen liittyy tietysti myös vakion pelaaminen. Olemme tehneet Jauhiksen kanssa kimppaveikkausta iät ja ajat ja nykyään teemme rivin vuoroviikoin. Suuria potteja ei ole tullut, mutta jonkin verran olemme voitolla ja muutamalla isommalla potilla olen itse ostanut television, Playstation 2:n ja golfmailat, joten ihan tyytyväinen kai tuohon pitää olla.

Paras tarina veikkaamisen vaikeudesta lienee se, kun teimme opiskeluaikana opiskelukavereideni Hannun ja Jarin kanssa 157 rivin systeemin täyttämällä käsin jokaisen kupongin silloisesta Veikkaajan liitteestä. Kovasti kuvittelimme olevamme ajan tasalla, mutta rivistä tuli vaikea merkkijakauman ollessa 2-4-7. Yksi kappale onnellisia voittajia kuitenkin löytyi, kun pari viikkoa myöhemmin Veikkajassa kerrottiin kuinka mummo Vantaalta oli pelannut 10 riviä pikapelillä ja voitto oli heti ensimmäisessä rivissä. Eläketilille rapsahti mukavat 624 000 markkaa. Vieläkin harmittaa.

Rivin voi tehdä monella tavalla ja joskus ihan fiilistuntuma on hyvä, mutta yleisesti pyrin analysoimaan useita eri asioita oman kehtaamisen mukaisesti. Yksi mihin kiinnitän kohtuullisen paljon huomioita, varsinkin Championshipin peleissä, on joukkueiden keskinäinen saldo eritoten viimeisen viiden vuoden ajalta. Sarjataulukko antaa tyypillisesti suuntaa siihen mikä on joukkueiden taso tällä kaudella, mutta yllättävän usein löytyy ottelupareja, jotka ovat vahvasti kallellaan jommalle kummalle joukkueelle.

Asia, johon tyypillisesti kiinnitän huomiota, on joukkueiden sen hetkinen kunto. Urheilusanomat (entinen Veikkaaja) julkaisee joukkueista kuntopuntaria, joka antaa suuntaa, mutta tulosten lisäksi käyn läpi vielä vastustajat, joita vastaan joukkue on pelannut, koska tilanne voi olla hiukan erilainen kuin miltä se ensi silmäyksellä näyttää. Esimerkkinä tämän viikon rivi ja sieltä kohde 11, jossa vierasjoukkue Tranmere on tällä hetkellä sarjan 11. sijalla, mutta neljä edellistä vastustajaa ovat sarjan sijoilla 2-5, joten joukkueen taso lienee kovempi kuin tuo nykyinen sijoitus.

Viime aikoina olen myös pyrkinyt katsomaan netistä edellisen pelin tilastot ja vähän arvioimaan sen perusteella, että pystyykö joukkue hallitsemaan peliä ja luomaan maalipaikkoja jne. Samaten, jos teen rivin vasta lauantaina, niin peleistä saa jo selville mahdollisia viime hetken muutoksia ja loukkaantumisia. Vielä kun löytäisi sivun, joka kertoisi jokaiselle joukkueelle sarjasta nuo asiat kootusti jokaisesta pelistä, niin sieltä voisi ehkä löytää jonkinnäköistä riippuvuutta tuloksiin.

Tälle viikolle arpa heitti Englannin ykkös- ja kakkosdivarin pelejä ja pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin pelaamaan 7 varman haravaa, jossa loput kuusi kohdetta ovat läpi pelattuja. Varmoiksi tällä kertaa analyysi prosessi tuotti seuraavat merkit (kohde/merkki): 1/1, 2/1, 3/1, 6/1, 9/1, 11/2, 13/x. Toinen rivivaihtoehto, jota pelaamme, on 4 varmaa ja 9 osittain vaihdeltua (kaksi merkkiä), mutta nyt varmoja tuntui olevan enemmän ja pari peliä oli täysin pyöreitä, joten päädyin tähän vaihtoehtoon.

Tulen jatkossa kirjoittelemaan omista riveistäni hiukan pohdintaa tänne, jotta sitä voi sitten jälkikäteen katsella ja kiroilla, että miten minä tuonkin muka noin luulin menevän.

Super Mario

Liverpool teki sitten aika lailla yllätyksellisen ostoksen hankkiessaan AC Milanista yhden jalkapallomaailman kulmikkaimmista persoonista eli Mario Balotellin. Itse en vielä tiedä mihin suuntaan tässä asiassa oikein kääntyisi, mutta mielestäni paras kommentti Liverpoolin suunnalta on Brendan Rodgersin määritelmä 'laskelmoitu riski'.

Kukaan ei varmaankaan kiistä sitä, että Balotelli on yksi lahjakkaimpia pelaajia nykyfutiksessa, mutta tämä lahjakkuus on johtanut kaikenlaisiin kommelluksiin pelaajan pään ollessa isompi kuin mitä tilanteissa vaadittaisiin. Balotelli on kuitenkin vasta 24-vuotias ja jos hän saa yksityiselämänsä kuntoon ja asenteensa edes lähelle vaadittua, niin 16 miljoonan punnan hinta, yhdestä mahdollisesti maailman parhaista kärkimiehistä, voidaan määritellä laillistetuksi ryöstöksi.

Alhainen hinta antaa Liverpoolille myös sen edun, että jos Balotelli ei sovellu ryhmään, niin Rodgersin ei tarvitse miellyttää seurajohtoa ja yrittää väkisin peluuttaa kallista ostosta. Tässä tapauksessa hän voi tarvittaessa tylysti pistää Super Marion sivuun ja jatkaa sillä miehistöllä mitä hänellä on. Balotellin varaan kuitenkin on varmasti laskettu suhteellisen paljon ja hän on nuoresta iästään huolimatta kokenut pelaaja sekä Valioliigassa että Mestareiden liigassa.

Balotellin ostos pitää Liverpoolin myös esillä mediassa, mikä ei varmaankaan ole huono asia omistajien mielestä ja vaikka tämä ostos menisikin metsään, niin taloudellisesti se vaikuttaa erinomaiselta siirrolta, joka onnistuessaan voi olla ratkaiseva mestaruuksien kannalta.

Manchester City-Liverpool 3-1

Eilisillan peli oli kovasti etukäteen hehkutettu revanssi viime kauden mestaruuskamppailulle. Kentällä tämä ei varsinaisesti näkynyt vaan kyseessä oli selvästikin kauden alkuvaihe ja molemmat joukkueet pelasivat melko lailla sen mukaisesti. City ei ole suuremmin muuttunut kesällä ja se näkyy joukkueen otteissa. Peliesitys oli rutinoitunuta virkamiespalloa ja pari onnistumista piti pisteet kotona. Kärjessä Jovetic oli saanut vastuuta ja hän olikin hyvin esillä tehden Cityn kaksi ensimmäistä maalia.

Liverpool lähti otteluun 4-3-3 muodostelmalla, jossa keskikentän kolmikko pelasi melko keskellä siten, että Gerrard oli pohjalla ja Allen ja Henderson vähän hänen yläpuolellaan. Laidoilla Sterling oli oikealla ja Coutinho vasemmalla Sturridgen jatkaessa kärjessä. Puolustuksessa Johnson oli palannut takaisin oikealle laidalle ja vasemmalla aloitti uutena miehenä Moreno, joka sai tässä pelissä heti opetuksen Valioliigan vauhdista. Toppareina pelasivat Skrtel oikealla ja Lovren vasemmalla puolella.

Ensimmäinen jakso oli molemmilta joukkueilta melko tunnustelevaa pelaamista ja Liverpool ehkä hienokseltaan hallitsi peliä, mutta vaaralliset maalitilanteet jäivät molemmissa päissä vähiin. Jakson lopulla Cityllä oli pieni painostusjakso, jossa pallo nostettiin oikeasta laidasta boksin sisään Silvalle. Pallo pomppasi korkealle ja Lovren kurotti Silvan yli puskemaan pallon kohti Morenoa, joka lähti purkamaan pomppupalloa liian rauhallisesti ja Jovetic leikkasi väliin. Ratkaisu oli kova veto pomppupallosta ja Mignoletilla ei ollut mahdollisuuksia, kun pallo meni suoraan jalkojen välistä sisään.

Toinen jakso jatkui melko lailla samantyylisesti vaikka Liverpool yrittikin hakea ratkaisua hiukan suoraviivaisemmin, mutta kärjessä Coutinho tuntui olevan eniten eri tahdissa kuin muut pelaajat. Muutenkin useissa tilanteissa pallollinen pelaaja himmaili syöttöjen kanssa liian pitkään ja peli puuroutui Cityn sumputtaessa keskustan.

Cityn toisessa maalissa näkyi sitten Liverpoolin puolustuksen uusiutuminen huonolla tavalla. City pyöritti palloa Liverpoolin vasemmassa reunassa ja Moreno nosti prässiä hieman pallolliseen pelaajaan päin. Lovren seurasi, mutta Skrtel ja Johnson oikealla eivät nostaneet linjaa, jolloin vasempaan laitaan jäikin kaksi pelaajaa (Nasri ja Zabaleta) linjan taakse, mutta ei paitsioon. Jovetic jatkoi Lovrenin edestä pystysyötön suoraan Morenon selustaan Nasrille ja juoksi sitten itse ristiin boksiin laittamaan poikittaissyötön sisään. Syyllisyyttä voi vierittää puolustuslinjassa varmaan joka suuntaan, mutta tässä tilanteessa yhteispeli ei selkeästikään ollut vaaditulla tasolla.

Kolmannessa maalissa suurin syyllinen oli Lovren, joka hävisi kilpajuoksun juuri vaihdosta tulleelle Aguerolla ja Agueron laukaus meni helposti etunurkasta sisään, kun Mignolet tuli vastaan vähän väärään suuntaan eikä ennättänyt kunnolla peittämään etukulmaa. ESPN FC:n analyyseissä Morenoa morkattiin jossain määrin tästäkin maalista, mutta Jesus Navasin syöttö lähti puolesta kentästä ja Moreno oli peittämässä syöttösuunnat enemmänkin puolustuksen keskustan suuntaan ja luotti toppariinsa, että tämä hoitaa juoksupallot. Tällä kertaa ei valitettavasti hoitanut.

Liverpoolin kavennus tuli sitten Cityn puolustuksen heikosta pelaamisesta. Demichelis menetti pallon Sturridgelle kulmalipun lähellä ja Sturridgen ulkosyrjäkeskitys löysi takatolpalta vaihdosta sisään tulleen Rickie Lambertin. Hart sai torjuttua Lambertin puskun, mutta pallo jäi hänen eteensä ja pomppasi paineen alla Zabaletan polvesta omiin. Tosin jos Zabaleta ei olisi koskenut palloon, niin Lambert olisi laittanut sen todennäköisesti sisään.

Vain pari minuuttia kavennuksen jälkeen Liverpoolille avautui loistopaikka, kun Cityn purkupallo kimposi takaisin boksiin vasemmalle Lambertille, jolla oli kymmenestä metristä aivan avoin vetopaikka, mutta hän päätti vielä yrittää poikittaissyöttöä Sturridgelle ja Kompany pääsi väliin. Siitä paikasta 3-2 ja loppupeli olisi ollut jännittävää. Melko pian tämän jälkeen Glen Johnson loukkasi reitensä ja kun Liverpool oli tehnyt kaikki vaihtonsa, joukkue joutui jatkamaan loppuun vajaalla. Viimeiset minuutit olivat muutenkin tuskaa, kun ensin Skrtel väänsi polvensa ja sitten Moreno vielä nilkkansa, mutta molemmat pystyivät linkkamaan pelin loppuun asti. Ottelu oli kuitenkin tässä vaiheessa käytännössä ohi.

Positiivista Liverpoolin pelissä lienee se, että joukkue pystyi hallitsemaan peliä välistä melko pitkiäkin jaksoja vieraskentällä edellisen vuoden mestaria vastaan. Laukauksia (11-9) ja kulmapotkuja (7-6) Liverpool sai aikaiseksi hieman enemmän kuin City, pallonhallinnan ollessa melko tasan, joten potentiaalia on. Kestää kuitenkin aikansa, että puolustus hitsautuu yhtenäiseksi ja muutenkin joukkue tarvitsee selkeämmin kentälle yhteisen sävelen. Coutinho ja Henderson olivat ehkä selvimmin ne pelaajat, jotka tuntuivat olevan eri pelissä ja vaikka yritystä molemmilta löytyy, niin harhasyötöt ja väärinsijoittumiset eivät edistä joukkueen peliä. Lazar Markovic oli vaihdosta sisään tultuaan jonkin aikaa pirteä ja rakensi Morenon kanssa vasemmalta laidalta heti loistopaikan, joka kaatui Morenon väärään syöttövalintaan, mutta Liverpoolilla tuntuisi olevan riittävästi materiaalia kauden kisojen aiheuttamaan rasitukseen. Jos joukkue löytää paremmin toisensa jatkossa, niin kaudesta tullee hyvä.

Cityllä ei tässä vaiheessa suuria huolia tunnu olevan. Peli sujuu virkamiesmäisestikin tuloksekkaasti ja materiaalissa on laajuutta ja laatua riittävästi mestaruuden uusimiseen. Kysymys jatkossa lieneekin se, että löytyykö joukkueesta riittävästi intohimoa sitten, kun muiden pelit alkavat paranemaan.

Liverpool-Southampton 2-1

Ensimmäiseksi tärkein asia, Liverpool sai kolme pistettä. Mutta olipahan taas tuskainen esitys.

Liverpool lähti otteluun suhteellisen tutulla kokoonpanolla ja ainoat uudet miehet avauksessa olivat puolustuksessa Lovren toisena topparina ja Manquillo oikeana pakkina. Glen Johnson pelasi vasempana pakkina, joten Jose Enrique lienee taas loukkaantunut tai ei sitten enää kuulu Rodgersin kuvioihin. Selkeästi kuitenkin lähdettiin liikkeelle joukkueella, jossa ei ollut liikaa uusia kasvoja, jotta peli alkaisi luistamaan heti alusta.

Peli alkoikin Liverpoolin hallinnalla ja Southampton oli lähes koko ensimmäisen jakson selvästi altavastaajana, mutta hallinnasta huolimatta vaaralliset maalipaikat jäivät vähiin. Maali syntyi tilanteesta, jossa Manquillo ja Henderson karvasivat hyvin pallon Liverpoolille ja Henderson vapautti loistavalla pystysyötöllä Sterlingin maalintekoon. Sterlingin viimeistely oli harvinaisen kypsää noinkin nuorelta pelaajalta. Southamptonin puolustus oli osittain valmistautunut itse hyökkäämään ja oikean topparin (Fonte) ja oikean puolustajan väliin (Clyne) jäi tila, josta Sterling pääsi maalintekoon.

Toinen jakso alkoi sitten Liverpoolilta hyvin laiskasti. En tiedä mitä Rodgers painottaa puoliajalla kopissa, mutta joukkueen pelin taso romahti selvästi. Palloa liikuteltiin edelleen aktiivisen oloisesti, mutta pelaajien liike oli selvästi heikompaa eikä mitään saatu aikaiseksi. Southampton sen sijaan nosti jonkin verran ryhmitystään ylemmäksi ja alkoi saamaan tilanteita. Tasoitusmaalissa oikea pakki Clyne teki pystyjuoksun boksin sisään ja koko ottelun pirteästi esiintynyt Dusan Tadic antoi kantapääsyötön, josta Clyne veti täysillä etuyläkulmaan. Tilanteessa tuli hyvin selville miksi Lucas ei ole ikinä noussut huipputasolle saamastaan vastuusta huolimatta. Clyne juoksi boksiin metrin päästä Lucasista, joka seurasi nousua vain katseellaan. Muutenkin Liverpoolin pelistä välistä näkyi epäselvyys siitä kenen vastuulla pallon tai tietyn pelaajan ottaminen joissakin tilanteissa oli.

Tasoitusmaalin jälkeen Southampton sai luotua lisää painetta ja Steven Davis sai loistopaikan, kun Southampton pelasi parilla nopealla syötöllä pallon poikittain omasta vasemmasta reunasta kuudentoista rajaa pitkin keskelle, mutta Mignolet torjui hyvin melko keskelle suuntautuneen laukauksen. Liverpool vaihtoi ensin Joe Allenin Lucasin tilalle ja sitten Rickie Lambertin Coutinhon tilalle ja pienen painostusjakson päätteeksi Sturridge pääsi ohjaamaan maalin läheltä voittomaalin. Ihmettelimme Kotterin kanssa tämän jälkeen, kun Southampton ei meinannut saada mitään aikaiseksi, mutta varsinaisen peliajan viimeiset viisi minuuttia olivatkin sitten kovaa painostusta ja ilman Mignoletin loistotorjuntaa Schneiderlinin vetoon, kolme pistettä olisivat saattaneet jäädä haaveeksi.

Liverpoolin peli oli hetkittäin lupaavan näköistä ensimmäisellä jaksolla, mutta kokonaisuudessaan paljon on vielä parantamista. Oikean pakin paikalla pelannut Javi Manquillo oli positiivinen yllätys ja Sterling ja Sturridge saivat tärkeät maalit heti avauspelissä, mutta keskikentän keskusta Gerrard-Lucas oli tänään vaisu. Lucasin peliaika voi tosin vähentyä jatkossa Lallanan kuntouduttua, mutta Gerrard tarvitsee selkeästi vielä lisää lepoa kesän jäljiltä.

Southampton pelasi aika lailla tyypillisen altavastaajajoukkueen pelin ja keskittyi pitämään puolustuksen tiukasti kasassa, mutta uskalsi myös hyökätä ja pitää palloa tilaa saadessaan. Joukkueen hyökkäyspeli kulki hyvin vahvasti vasemmalla pääasiallisesti liikkuneen Tadicin kautta ja hän oli mukana luomassa lähes kaikkia paikkoja loppua lukuunottamatta. Vaikuttikin siltä, että Southamptonin heikkous heti Liverpoolin 2-1 maalin jälkeen johtui siitä, että Tadic oli otettu vähän aikaisemmin vaihtoon eikä ollut enää luomassa tilanteita.

Pelin seuraamista Konttorilla häiritsi hieman naapuripöydässä istunut nuorten miesten porukka, joka kovaan ääneen mesosi kaikenlaista. Parhaiten/pahiten jäi mieleen yhden urhon kehuskelu: 'romantiikka katosi siinä vaiheessa, kun oli nussittu, sitten se oli jäämässä yöksi, mutta heitin sen pihalle'. Saunan takana olisi vielä tilaa...

Kausi 2014-2015, ennakkoasetelmat

Viime kausi päättyi Liverpool-fanin kannalta katkerasti, mutta lupauksia antavasti. Kesällä tapahtui kuitenkin paljon muutoksia ja uuden kauden alla asetelmat ovat ehkä jopa enemmänkin auki kuin viime syksynä.

Kauden mestariehdokkaita mietittäessä, liigan joukkueista seitsemän nousee muiden yläpuolelle ja näistä viidellä voidaan katsoa olevan realistisia mestaruusmahdollisuuksia. Esittelen joukkueet siinä järjestyksessä kuin laitoin ne omaan kausivetooni.

Oma ehdokkaani mestariksi on Manchester City. Manuel Pellegrini on nyt toista vuotta joukkueen peräsimessä ja edellisen kauden onnistuminen antaa joukkueelle uskoa omaan systeemiin. Joukkue uusiutui vain vähän, joten ongelmia yhteispelissä tuskin tulee ja kun Sergio Aguero on oletettavasti paremmassa kunnossa kuin viime kaudella, niin joukkue on kaikilta osin vahvan oloinen. Pieniä kysymysmerkkejä tulee tietysti asennepuolella, kun esimerkiksi Yaya Toure vetäisi herneen hengityselimeensä joukkueen unohtaessa hänen syntymäpäivänsä. Tämä on hyvä esimerkki siitä luonteesta, joka huippujalkapalloilussa vallitsee ja jos Pellegrini ei pysty antamaan kaikille pelaajille riittävästi vastuuta ja huomiota, niin joukkueen henki voi rakoilla. Pellegrini on kuitenkin valmentajana sitä tyyppiä, joka pitänee tilanteen rauhallisena.

Liverpool menetti kesällä tehokkaimman kärkensä (meinasin sanoa syömähampaansa) Luis Suarezin ja on käyttänyt hänestä saatuja rahoja joukkueen materiaalin leventämiseen. Edellisellä kaudella joukkue ei ollut mukana eurocupeissa ja sai siltä osin aikaa pelaajien lepuuttamiseen ja peleihin valmistautumiseen. Tällä kaudella tätä mahdollisuutta ei ole, joten joukkuetta piti laajentaa ja nyt Brendan Rodgersin taktiikkataju ja valmistautumiskyky joutuu koetukselle ja näemme paremmin sen missä mennään. Vaikka Suarez vei mukanaan 31 maalia, niin Liverpoolin ongelma oli enemmänkin heikko puolustus ja tähän Rodgers on puuttunut värväämällä Southamptonista Dejan Lovrenin puolustuksen johtohahmoksi. Aivan kauden kynnyksellä joukkue vielä hankki pitkään havittelemansa vasemman laitapuolustajan Alberto Morenon Sevillasta, joten puolustuksen pitävyyteen on satsattu. Hyökkäyspäässä joukkueella on enemmänkin vaihtoehtoja ja en usko sen muodostuvan ongelmaksi, varsinkin kun Rodgers tykkää sekoitella taktiikoita ja luottaa aktiiviseen hyökkäyspeliin. Liverpoolilla onkin eniten aineksia 'saksamaiseen' joukkuepeliin materiaalin leveyden ja isojen tähtien puuttumisen myötä.

Arsenal teki mielestäni kauden parhaan hankinnan ostamalla Barcelonasta Alexis Sanchezin, joka oli myös Liverpoolin kiikarissa, mutta Alexis halusi ilmeisesti asua mieluummin Lontoossa kuin Liverpoolissa. Hyvin ymmärrettävää, mutta oman joukkueeni kannalta ikävää. Arsenal on nyt selvästi vahvempi kuin viime vuonna ja jos joukkue välttää loukkaantumiset, niin sillä on pitkästä aikaa täydet mahdollisuudet mestaruuteen. Loukkantumisten takia Wenger palkkasikin Saksan maajoukkueen fysioterapeutin Shad Forsythen pitämään huolta joukkueesta. Tämä voi olla ehkä yksi isoimpia kentän ulkopuolisia palkkauksia onnistuessaan. Jos joukkuetta katsoo muuten, niin ainoa selkeä heikkous löytyy mielestäni joukkueen keskuspuolustuksesta, joka ei ole sieltä vakuuttavimmasta päästä ja siitä puuttuu syvyyttä.

Louis van Gaal oli kesän MM-kisojen näkyvimpiä persoonia vahvalla esityksellä Hollannin peräsimessä. Nyt häneltä odotetaan samanlaisia otteita ManUn managerina, mutta eilinen avausottelu näytti heti ongelmat, jotka joukkueella ovat edessään. Joukkue hallitsi ottelua Swanseata vastaan, mutta van Persien poissaollessa viimeistely on täysin Rooneyn hartioilla ja puolustus on selvästi kysymysmerkki vielä kauden alussa. Van Gaal peluutti kolmea topparia, mutta nimilista Jones, Smalling ja Blackett ei suuremmin ketään pelota ja kun penkillä oli vielä vaihdossa Reece James, niin joukkue kaipaa selkeää ykköspuolustajaa, joka toimisi johtajana joukkueelle samalla tavalla kuin Ron Vlaar toimi Hollannin joukkueessa MM-kisoissa. Van Gaal pystyy varmasti kääntämään joukkueen kurssin, mutta joukkueen materiaalin kapeus puolustus- ja hyökkäyspäässä pitänee ManUn poissa terävimmästä mestaruuskamppailusta. Joukkueella on kuitenkin etua siitä, että se ei ole mukana eurocupeissa ja saa näin lepoaikaa ja ennen kaikkea tärkeää harjoitteluaikaa, jotta van Gaalin systeemit saadaan sisään joukkueeseen. Tämä vaikuttaa varmasti joukkueen suoritukseen positiivisesti.

Chelsea on ehkä suurin suosikki paperilla tälle kaudelle mestariksi ja täsmähankinnat, jotka joukkue teki, vaikuttaisivat vain vahvistavan joukkuetta. Diego Costa on kärkipelaaja, jonka pitäisi sopia Mourinhon systeemiin täydellisesti, Cesc Fabregas on monipuolinen ja kokenut keskikenttäpelaaja, joka varmasti auttaa joukkuetta ja Filipe Luis on vasempana puolustajana yksi hyvä pala joukkueen kokoonpanoon. Syy, miksi pudotin Chelsean omassa ennustuksessani vasta viidenneksi, on nimenomaan Mourinhon systeemi. Viime kaudella Eden Hazard valitti julkisesti, että 'Chelseatä ei ole rakennettu jalkapallon pelaamista varten (Chelsea is not built to play football)'. Mourinho luottaa systeemiin, jossa kaikkein tärkein asia on tulos ja ainoastaan tulos. Viime kaudella joukkue myi kesken kauden Juan Matan ManUun, koska tämä ei sopeutunut Mourinhon systeemiin. Nyt Hazard vaikuttaa tyytymättömältä ja Cesc ei mielestäni ole sellainen pelaaja, joka tyytyy vain pelien voittamiseen. Vielä kun huomioidaan, että joukkueesta lähti henkisesti tärkein pelaaja Frank Lampard, joka on vielä alkukauden lainalla Manchester Cityssä, niin romahduksen vaara on olemassa. Chealsealla on paljon nuoria nimipelaajia penkillä, jotka eivät varmasti ole tyytyväisiä odottaessaan vuositolkulla näyttöpaikkaa, jota ei tule niin kauan kuin joukkue tuottaa tulosta. Todennäköisesti mitään ei tapahdu ja Chelsea on yksi vahvimpia mestarisuosikkeja, mutta mielestäni Mourinhon pesti Real Madridissa näytti jo merkkejä siitä, että hän ei osaa muuttaa riittävästi systeemiään pitääkseen tähtipelaajat tyytyväisenä ja tämä voi muodostua sitten joukkueen kompastuskiveksi. Muistakaa, että kuulitte sen ensimmäisenä täältä... :)

Everton nousee mielestäni niukasti Tottenhamin edelle jatkuvuuden takia. Roberto Martinez on saanut nyt vuoden luoda haluamaansa systeemiä Evertonissa ja sai siirtomarkkinoilta takaisin Romelo Lukakun, joten joukkue jatkaa siitä mihin viime keväällä jäi. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että joukkueen materiaali on liian kapea pystyäkseen tosissaan haastamaan muut kärkijoukkueet mestaruuskilpailussa, mutta kuten Atletico Madrid Espanjassa viime kaudella osoitti, kaikki on mahdollista, kun pelimerkit sattuvat kohdalleen.

Tottenhamin tilanne on se, että joukkueella on kolmas manageri vuoden sisällä ja vaikka Mauricio Pochettino tekikin Southamptonissa hyvää tulosta viime kauden ensimmäisellä puoliskolla, hän joutuu rakentamaan joukkuetta uudelleen ja tämä prosessi vie aikansa ja samalla syö joukkueen tulosta. Pochettino ei ole saanut siirtomarkkinoilta aivan niitä pelaajia kuin olisi halunnut ja joukkueessa on paljon edellisten managereiden hankkimia pelaajia, joten vie aikansa ennen kuin joukkueen perusrunko löytyy. Materiaali on kuitenkin hyvää, joten joukkue voi yllättääkin, mutta johtotasolta lähtöisin oleva höntyileminen (16 manageria vuoden 1996 jälkeen) luo painetta ja siksi Tottenham ei nouse kärkikuusikkoon.

Putoajien joukkoon ilmestyi vain päivä ennen kauden alkua yllätysnimi eli Crystal Palace, kun joukkueen manageri Tony Pulis erosi torstai-iltana vain vajaat kaksi päivää ennen kauden alkua. Pulisin tulon jälkeen viime marraskuussa, Crystal Palace keräsi loppukauden aikana kahdeksanneksi eniten pisteitä Valioliigassa, joten ennen kautta tilanne näytti hyvältä. Nyt joukkue on yhtäkkiä täysin yllättävässä tilanteessa ja tämä vaatii varmasti veronsa.

Loppuun vielä oma kausiveikkaukseni kokonaisuudessaan ja vertailun vuoksi Jauhiksen rivi.
Armo: Valioliiga 1. Man C, 2. Liverpool, 3. Arsenal, 4. Man U, 5. Chelsea, 6. Everton, 18. WBA, 19. Crystal P ja 20. Burnley, Championship 1. Reading, 2. Derby, 3. Cardiff, 4. Wolves, 5. Wigan ja 6. Blackburn.
Jauhis: Valioliiga 1. Chelsea, 2. Man C, 3. Man U, 4. Arsenal, 5. Liverpool, 6. Tottenham, 18. Crystal P, 19. QPR ja 20. Burnley, Championship 1. Derby, 2. Wigan, 3. Watford, 4. Cardiff, 5. Middlesbrough ja 6. Reading.

Yleistä

Valioliiga ja sitä edeltänyt Englannin 1. divisioona ovat kiinnostaneet aina. Juniori-ikäisenä ihastuin syystä taikka toisesta Liverpooliin ja se onkin ollut ainoa englantilainen joukkue, jota minun voi sanoa kannattavan. Tosin kannatuksen innokkuusaste on vaihdellut jonkin verran vuosien saatossa, mutta muita joukkueita ei ole tullut tilalle ja Liverpoolin kannatuksesta on jäänyt jäljelle myös Manchester Unitedin inhoaminen.

Katselin reilut kymmenen vuotta pelejä aktiivisesti kaapelikanavien kautta, mutta parin viime vuoden aikana kiinnostus hiukan väljähti ja vuosi sitten jätin tilauksen uusimatta, joten viimeiseen vuoteen olen nähnyt vain kolme Liverpoolin peliä. Viime kaudella päätös oli osittain tietoinenkin, kun kaksi ensimmäistä peliä, jotka näin, päättyivät molemmat Liverpoolin tappioon ja siksi pysyin poissa television äärestä, jotta seuralla olisi mahdollisuus mestaruuteen. Taikausko melkein kannatti.

Kesän MM-kisojen aikana pitämäni blogi sitten innosti jonkin verran taas uuteen kauteen ja ajattelin tällä kaudella seurata hieman enemmän pelejä, pääosin Liverpoolin pelaamia, ja kirjoitella samalla sitten ajatuksia ylös.

Toinen syy ajatusten ylöskirjoittamiselle oli se, että teen ystäväni kanssa vakioveikkausta kimpassa ja ajatusten ylöskirjoittaminen nähdyistä peleistä voi ehkä hyödyntää meitä rivien tekemisessä. Tai sitten ei. Jauhiksen kanssa olemme myös kilpailleet viime vuosituhannen puolelta asti tekemällä ennen kautta rivin, jossa on Valioliigan kuusi parasta, kolme putoajaa ja Championshipin 6 parasta. Jos joukkueen on sijoittanut oikealle kohdalle, esim. mestariksi, niin siitä saa kolme pluspistettä, muuten miinuksia tulee sen verran kuin joukkueen sijoitus heittää ennustetusta. Laitan oman rivini seuraavaan postiin esille.

Tässä siis lyhyesti taustaa ja jatkossa kirjoituksia sitten varmaankin muutaman viikon syklillä ennakkojen perään.